Henkinen väkivalta

Henkisellä väkivallalla tarkoitetaan pitkään jatkuvaa, toistuvaa kiusaamista, sortamista, mitätöintiä tai muuta kielteistä käyttäytymistä, jonka kohteena ihminen kokee itsensä puolustuskyvyttömäksi. Se voi kohdistua yhteen tai useampaan henkilöön. Henkinen väkivalta tuntuu sen kohteeksi joutuneesta ahdistavalta, alistavalta, nöyryyttävältä, uhkaavalta ja järjettömältä.

Jokaisessa yhteisössä syntyy ajoittain ihmisten välisiä konflikteja ja ristiriitoja. Kiusaajaksi koetaan yleensä opiskelutoveri, työtoveri, esimies tai alainen. Henkinen väkivalta on yksilön oma kokemus, mutta tilanteessa voi olla myös muita tulkintoja ja näkemyksiä.

Henkisen väkivallan ilmeneminen on vakava asia, mutta niitä ei tule sotkea yhteisön normaaleihin ristiriitatilanteisiin. Työpaikoilla on erilaisia ihmisiä ja tämä tulee hyväksyä. Vaikka työyhteisön jäseniä ei tarvitsekaan pitää ystävinään, edellytetään hyviä käytöstapoja ja sitä, että kaikkien kanssa on pystyttävä tekemään työtä.

Henkistä väkivaltaa voi ilmetä näkyvästi ja näkymättömästi:

• hiljaisena painostuksena (olankohautuksina, kielteisinä silmäyksinä, äänensävyinä, puhumattomuutena, huomiotta jättämisenä)
• sosiaalisena eristämisenä (ei puhuta, ei kuunnella, kohdellaan kuin ilmaa, kielletään muita puhumasta, tervehdyksiin ei vastata, siirretään työskentelemään muista erillään, ei anneta ilmaista mielipiteitä, keskeytetään jatkuvasti)
• toistuvana moittimisena, arvosteluna, toisen arvostelukyvyn tai mielenterveyden kyseenalaistamisena, uhkailuna, juoruiluna, kohtuuttomina vaatimuksina, töiden vähentämisenä tai minimoimalla onnistumisen mahdollisuuksia työssä, vetoomuksina ristiriitaisiin toimintaohjeisiin, muista eristämisenä, tiedon kulun estämisenä, kieltäytymisenä yhteistyöstä, pyrkimyksinä ”savustaa” henkilö pois työpaikasta, sukupuolisena häirintänä, henkilön oikeuksien ja tarpeiden jatkuvana ohittamisena ja huomiotta jättämisenä.

Henkiseksi väkivallaksi sen sijaa ei luokitella:

• työhön liittyvää tulkinnallista ristiriitaa, joka voi aiheuttaa ahdistustakin
• toimintaan liittyvien asioiden käsittelyä, jotka aiheuttavat ristiriitaa ja ahdistusta
• työntekijälle annettua kurinpitorangaistusta tai huomautusta
• työtehtävien muuttamista perustellusta syystä sen jälkeen, kun työntekijän kanssa on asiasta neuvoteltu

On vaikea tarkasti määritellä, kuinka paljon tunnetta henkisestä väkivallasta täytyy sietää tai missä vaiheessa voidaan puhua henkisestä väkivallasta, johon toimenpitein tulee puuttua. Varsin yleisesti on käytetty määritelmää, että viikoittain puolen vuoden ajan tapahtuva henkinen väkivalta tai kohteen tunne henkisestä väkivallasta, olisi puuttumiskynnyksen raja.

Työ on merkittävä osa ihmisen elämää. Työyhteisön ilmapiiriin vaikuttaa jokainen työntekijä panoksellaan. Usein ihmissuhdeongelmat ja henkinen väkivalta nousevat esiin työstä ja työolosuhteista ja juuri näihin tekijöihin tulisi puuttua, kun jo syntyneitä tilanteita selvitetään.