Koulumme historiaa, tekijät Jaro Koikkalainen ja Irja Suikkanen.
Savonlinnan kouluhistoriaa
Suomen kenraalikuvernööri Pietari Brahe kehitti Suomen vyöhykekaaviota monin tavoin ja perusti Savonlinnaan v. 1639 koulun eli pedagogion, joka toimi v. 1639 – 1788.
V. 1724 – 32 toimi Savonlinnassa triviaalikoulu, joka antoi yleissivistävää koulutusta.
V. 1788 – 1805 kaksiluokkainen normaalikoulu.
V. 1805 – 41 toimi piirikoulu joka valmisti kymnaasiin.
V. 1809 perustettu alkeiskoulu valmisti ylempiin kouluihin Savonlinnassa vuoteen v. 1874.
V. 1841 piirikoulu muutettiin yläalkeiskouluksi, joka toimi v. 1842 – 77.
Yläalkeiskoulun opetuskieli muuttui suomeksi vaiheittain v. 1868 lähtien myös Savonlinnassa.
V. 1877 korvasi yläalkeiskoulun reaalikoulu, joka toimi v. 1883 saakka.
Savonlinnan lyseon synty
V. 1743 Savonlinna liitettiin Turun rauhassa Venäjään, mikä muovasi aluetta osana nk. vanhaa Suomea.
Autonominen Suomi kehittyi nopeasti 1800-luvun loppupuolella.
Teollistuminen, kehittyvä infrastruktuuri ja elintason nousu muokkasivat myös Saimaan liikenteen solmukohdassa sijaitsevaa Säämingin ympäröimää Savonlinnaa, joka muuttui laivakaupungiksi.
Yhteiskunnallinen kehitys ja kielitaistelu kulminoituivat v. 1866 kansakouluasetuksessa ja v. 1872 oppikoulujärjestyksessä: lyseot, reaali- & tyttökoulut.
V. 1878 Savonlinnan kuntakokouksissa oltiin yksimielisiä, että Savonlinnaan tuli perustaa suomenkielinen lyseo.
Suomenkielisen lyseon sijainnista kilpailivat Joensuu ja Savonlinna, mikä näkyi mm. lehdistössä.
V. 1883 lähti Savonlinnasta lähetystö Helsinkiin vaatimaan senaatilta klassista lyseota, joka tarjoaisi pohjakoulutuksen yliopistoon.
Klassinen lyseo tarjosi ”vanhoja” ja reaalilyseo ”uusia” kieliä
23.8.1883 asetus sijoitti suomenkieliset uudet reaalilyseot Savonlinnaan & Tampereelle sekä ruotsinkielisen Turkuun.
Lossinrannassa vuokralaisena 1884-1890
Savonlinna ei saanut toivomaansa ”latinakoulua” vaan modernin kahdeksanluokkaisen reaalilyseon, joka oli ainutlaatuinen Itä-Suomessa.
Vesiliikenteen solmukohtana rauhallinen & halpojen elinkustannuksien kaupunki sopi koulukaupungiksi.
Koulu aloitti toimintansa 1.9.1884 Lossirannassa Säästöpankin vuokralaisena kiinteistössä, joka ei oikein tiloiltaan sopinut koulutoimintaan.
Tilaongelmat johtivat Savonlinnan ja Mikkelin väliseen kilpailuun uudesta valtion koulurakennuksesta.
V. 1888 toukokuussa senaatti päätti rakennuttaa 177.166 markalla uuden koulurakennuksen Savonlinnaan.
Rakennus tuli maksamaan 162 011 markkaa.
Valtio otti rakennuksen vastaan 21.8.1890 ja lukuvuosi alkoi uusissa tiloissa 1.9.1890.
29.1.1891 järjestettiin juhlalliset vihkiäiset, jotka päättyivät Maamme-lauluun.
Vanhan lyseon kausi 1890-1966
Uusissa tiloissa perustettiin lokakuussa v. 1891 Savonlinnan lyseon toverikunta, jonka tilaisuuksissa järjesteltiin esitelmiä ja keskusteltiin kansallista kysymyksistä.
Toverikunta perusti 7.11.1891 sanomalehti Sarastuksen.
Entinen toverikunnan jäsen Erkki Melartin sävelsi sille marssin v. 1894 ja korjatun version v. 1906.
Kansainvälinen politiikka ja Venäjän sisäinen kiehunta johtivat venäläistämistoimiin Puolassa, Baltiassa & Suomessa, joissa venäjänkielen tuntimäärä kouluissa kasvoi.
V. 1914 opetussuunnitelma muutti reaalilyseot lyseoiksi, jotka jakaantuivat reaaliseen ja klassiseen osastoon.
V. 1917 itsenäistyminen muutti lukion opetussuunnitelmaa, sillä ylioppilaskokeet ryhdyttiin järjestämään kouluissa.
Lyseon entisiä oppilaita osallistui I maailmasotaan jääkäriliikkeessä ja heimosodissa.
Suomen vuoden 1918 tapahtumat haittasivat monin tavoin koulunkäyntiä.
V. 1919 annettiin uusi ylioppilastutkintoasetus, jossa kirjoitettavia aineita olivat: äidinkieli, toinen kotimainen kieli, vieras kieli, matematiikka ja uutuutena reaalikoe.
Oppilaiden vähäisyys johti yhteislukiohakemukseen, joka kantoi hedelmää valtioneuvoston päätöksessä 25.5.1921.
Ensimmäiset tyttöoppilaat pääsivät lyseoon syksyllä v. 1921.
Aktiivinen liikuntaharrastus johti 30.10.1931 lyseon Iskun perustamiseen, joka rekisteröitiin v. 1936.
Maailmansotien välinen kausi oli aktiivisen kerhotoiminnan kautta.
V. 1938 suurkorjaus toi keskuslämmityksen, vesijohdon ja uuden luonnonhistorian luokan ja siirsi kirjaston.
Koulutyö alkoi 1.9 v. 1939 kuten myös II maailmansota.
II maailmansodan aikana lyseo joutui evakkoon Puistokadun kansakoululle v. 1944-45.
Koulutyötä värittivät v. 1939-45 siirto-oppilaat, sotaylioppilaskirjoitukset ja asepalvelu.
Lyseon tiloissa toimi talvi- ja jatkosodan aikana kenttäsairaala.
Sotien jälkeen koulutyö vakiintui ja oppilasmäärä kasvoi, mikä pahensi tilaongelmia. Paine uuteen koulurakennukseen lisääntyi.
Piispanmäen I kausi 1966-2005
Puolustusministeriö vaihtoi Piispanmäeltä neljän hehtaarin tontin kerrostalotonttiin Heikinpohjasta, jotta lyseo sai tontin.
Uuden koulurakennuksen suunnittelutyö alkoi v. 1961 ja rakentamisen aloitti rakennusliike Mikko Repo työllisyystyönä v. 1963.
Syyslukukausi alkoi v. 1966 uusissa tiloissa.
Uudet tilat soveltuivat noin 800 oppilaan opiskeluun.
Lyseon muuttuminen v. 1972 yhteislyseoksi loi haasteita taitoaineiden opiskelutiloille.
Uusi peruskoulujärjestelmä loi yläasteen ja erillisen lukion Savonlinnassa v. 1975-76.
Tuloksena syntyi Piispanmäen yläaste & Piispanmäen lukio (v. 1975-81), joka muutettiin takaisin lyseoksi v. 1981.
Tuolloin Savonlinnassa toimivat Lyseon, Savonniemen ja Talvisalon kolme lukiota.
Tyttöjen osuus lyseon oppilasta kasvoi vähitellen, mutta varmasti.
Peruskoulun yläkoulun ja lukion yhteiselo jatkui Piispanmäellä vuoteen 2002, jolloin Talvisalosta muodostettiin yläkoulu ja Piispanmäelle jäi vain lukiotoimintaa.
Suuri edistysaskel tapahtui syksyllä v 1978, kun Piispanmäellä aloitti iltaoppikoulu.
Peruskoulu-uudistus muutti lukiota, sillä jo jopa 50 % ikäluokasta jatkoi 1980-luvulla lukioon.
Kahden koulujärjestelmän yhteiselo Piispanmäellä sujui välillä paremmin ja välillä huonommin.
1990-luvulla Piispanmäen koulurakennus alkoi kaivata korjausta, joten koululle rakennettiin julkisen ja yksityisen rahoituksin turvin loisteliaat laboratoriotilat v. 2003 luonnontieteiden opetustiloiksi.
Varsinaisen remontti alkoi vasta v. 2003 ja valmistui v. 2005.
Piispanmäen II kausi v. 2005 lähtien
Remontoituihin tiloihin lyseolaiset pääsivät v. 2005.
Tilat on suunniteltu yli 600 oppilaan käyttöön.
Lukuvuonna 2009-2010 lyseolla työskenteli yli 400 oppilasta ja yli 30 opettajaa.
Muuta henkilökuntaa oli yli 10 henkilöä.
Talvisalon yhdeksäsluokkalaiset ovat evakossa koulunsa remontin vuoksi lyseon tiloissa lukuvuoden 2009-10.
Syksystä 2008 lähtien lyseon ja taidelukion lukujärjestykset ovat olleet synkronisoituja, joten koulujen yhteistyö on helpottunut oppilaiden ja opettajien kannalta.
Savonlinnan lyseon lukion mediaryhmä julkaisee tarinoita ja kuvia ajankohtaisista tapahtumista lyseolta ja muualta maailmasta Lue Lyseon mediaryhmän blogia!
